Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta Seppälässä

Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta kokoontui tänään Kainuun ammattiopistolla Seppälän luonnonvara-alan yksikössä.Samalla toimikunta teki valvontakäynnin ja keskusteli sekä oppilaitoksen johdon, näyttötutkintomestarin ja arvioijien kanssa golfkentänhoitajan ammattitutkinnon ja ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon kehittämisestä ja tutkintotilaisuuksien laadun varmistuksesta.

Lunta ja pakkasta

Kainuussa satoi kaksi päivää lunta ja maa oli puhtaanvalkoinen puuterilumesta 25.3.2015 aamulla. Pakkanen oli yön aikana kiristynyt - 16 C, joten ulko-olosuhteita voisi luonnehtia erittäin talvisiksi. Vielä ei tarvitse lähteä harsoja vetämään viheriöille saatikka hiekkoja kylvämään väylille, sillä sen verran viileää ja lumista kentillä on Kainuun korkeudella.

24.3.2015 ajokeli oli tätä

Lisä25.3.2015 aamu näytti tältä

Vieraita tunnilla

Golfkenttämestariopiskelijat olivat viikon 11 Kajaanissa Seppälässä lähiopetuksessa livenä. Viikon aikana käsiteltiin monlaisia aiheita ja keskiviikkona tunneille mukaan tupshati Erkki Hakamäki Berneriltä kertomaan lannoitteista ja ravinteista. Totta kai, tunneilla puhuttiin myös siemenistä, sillä aihetta oli käsitelty viikolla aikaisemmin.



Erkin luennolta jäi yksi asia erityisesti mieleen ja se oli se, että kenttämestarin (samoin kuin kentänhoitajan) pitäisi ymmärtää kasvun lainalaisuudet ja pyrkiä soveltamaan niitä jokapäiväisessä työssä. Luonnon ja kasvun ymmärtäminen ja kasvutekijöiden kanssa työskentely maamme haastavissa olosuhteissa ovat ne asiat, joita pitäisi muistutella mieleen aina vähän väliä. Jäin pohtimaan kasvutekijä asiaa ja mieleeni tuli, että kasvun lainalaisuuksien ymmärtämistä voisi kuvata termillä "kasvun perusasiat".

Kaikki kehittyy ja teknistyy ja myös golfkentänhoidon alalle tulee uusia teknisiä sovelluksia koko ajan, mutta niistä ei ole mitään hyötyä, jos perusasia eli kasvu unohtuu. Kentänhoito työskentelee elävän materiaalin eli nurmiheinien kanssa ja kasvulla on oma rytminsä. Markkinoille tulee joka vuosi erilaisia uutuuksia niin tuotteissa kuin koneissa ja laitteissa. Tuotteiden ja tarvikkeiden kehitystyö perustuu yleensä käyttäjien tarpeisiin ja minusta se on hyvä asia. Kaiken teknisyyden keskellä kentänhoidon pitäisi kuitenkin muistaa se, että ei ole olemassa yhtä ainoaa tuotetta tai tarviketta, jolla nurmikot saadaan hyvään kuntoon. Tuotekehitys ja sen mukanaan tuomat uutuudet ovat apuvälineitä oikein käytettynä terveen kasvun tukemiseen.

Kevätauringon paistaessa kentönhoitoa aloitellaan intoa puhkuen ja kentillä käy melkoinen kuhina, kun dressereitä kaivellaan esille, harsoja haalitaan varastojen kätköistä saataville ja pystyleikkurin teriä ja kylvökoneita huolletaan tositoimiin, Kuitenkin, kaiken työskentelyn taustalla tulisi oli olla ymmärrys siitä, mitä luonnossa ja kasvussa tapahtuu. Hoitotoimien oikean ajoituksen tulisi perustua ulkoisten kasutekijöiden huomioimiseen ja kentän kasvustojen tarkkailuun. Kasvutekijät eivät ole muuttuneet vuosikymmenten tai - satojen aikana juuri ollenkaan samalla tavalla kuin maailma ympärillämme. Olen myös Erkin kanssa yhtä mieltä siitä, että nykyteknologialla saadaan uutta ja syventävää tietoa mm. kasvutekijöiden keskinäisistä suhteista, mutta kasvutekijät itse pysyvät edelleen samoina,

Turvallisuus vai turvallaan - kumpaa edustat?

Kainuun ammattiopiston henkilöstöpäivän yhtenä teemana turvallisuus
Tässä muutamia asioita,  jotka minulle jäivät mieleen esityksestä. Näitä voi jokainen voi miettiä sekä kotioloissa että siellä golfkentällä eli työpaikalla.

Turvallisuus mitä se on?

Mitä turvallisuus on yksilötasolla?
Mitä turvallisuus on yhteisötasolla?
Mistä tietää on työpaikka on turvallinen?
Kuka on turvallisuudesta vastuussa työpaikalla?
Miten turvallisuutta voidaan kehittää ja pitääkö sitä kehittää?

Turvallisuus - sanalle on varmasti monta määritelmää, mutta yksi määritelmä on, että yksilö- tai yhteisötasolla ei ole pelkoa tai epävarmuutta.

Turvallisuuden ylläpitämisestä ovat kaikki vastuussa. Olisi myös hienoa, jos jokainen työyhteisön jäsen pystyisi kehittämään omalta osaltaa työyhteisön turvallisuutta ja sitä kautta työhyvinvointia.

Turvallisuusasioita voidaan luokitella hyvin monella tavalla ja ehkä yksi parhaita, joita olen tähän saakka kuullut on se, miten työyhteisö toimii turvallisuusasioiden kanssa: työyhteisössä ei piitata turvallisuudesta, työyhteisössä reagoidaan silloin kun jotain on tapahtuu, työyhteisössä johto määrittelee työturvallisuuden ylhäältä päin, jne...
Tässä kuva yhdestä mallista turvallisuuskulttuurissa. Onko meidän tai teidän työyhteisön turvallisuuskulttuuri tätä? Toivottavasti ei, sillä tähän ei voi paljon työyhteisön jäsen etukäteen vaikuttaa :(

Riskien miettiminen etukäteen ei tarkoita sitä, että täytyy ruveta maalailemaan kauhuskenaarioita asiasta kuin asiasta. Riskejä voi ennakoida realistisesti ja näin vähentää mm. sairauslomia. Golfkentänhoidon työ on sesonki hommaa ja lyhyellä kasvukaudella yksikin työtapaturma ja siihen liittyvä sairausloma aiheuttaa työpaikalle ylimääräistä järjestelyä. Tätä ei kukaan halua, joten asioita voisi miettiä porukalla, kirjata niitä ylös ja selvitellä, miten riskejä minimoidaan käytännön työssä. 

siemeniä

http://www.sgnieminen.fi/viheralueet-ja-pelikentat/pelikentat-siemenet.

T: osku.

Golfkentänhoito on tarkkuustyötä

Englantilainen Paul Wilcox luennoi golfkentillä käytettävien kelaleikkureiden terien teroituksen ja säätämisen tärkeydestä Hyvinkäällä 5.2.2015. Samalla hän esitteli edustamansa yhtiön Bernhardin teroituskoneita ja muita tuotteita. Paikalla oli kymmenkunta alan ammattilaista eri puolilta Suomea.

Bernhard on johtava tekijä alalla. 81 USA:n ja 65 maailman top 100 kentistä ja on heidän asiakkaitaan. Se on huolehtinut säännöllisesti mm. Ryder Cupin ja U.S.Openin aikana koneiden teroituspalveluista.

Enemmän niittoa kuin saksimista

Golfkenttien ruohonleikkuun historia alkaa 1800-luvulta. Sitä ennen lampaat toimivat kentänhoitajina. Ensimmäinen leikkuuväline oli viikate. Myös St Andrews'n Old Coursen viheriöt on aikanaan pidetty kunnossa niittämällä. Myös nykyisten leikkureiden toimintaperiaate on sama kuin viikatteella: terävän terän avulla pystyssä oleva heinä katkaistaan niittävällä liikkeellä. Vaakatasoleikkurilla asia on ilmeinen, mutta sama koskee myös kelaleikkuria, vaikka siinä vastaterä onkin. Lehtiterä leikkaa heinän ilman kontaktia vastaterään. Jos lehtiterä osuu vastaterään, on säädöt tehty väärin.

St Andrews Old Course 18. viheriö, kuva kirjasta Jim Arthur: Practical Greenkeeping

 Vastateriin suuri huomio

Miten saavutetaan paras mahdollinen laatu ruohonleikkuussa? Ensimmäinen asia: leikkureiden terät pitää olla terävät. Teroitus tulee tehdä todella tarkkuustyönä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vastateriin ja on ymmärrettävä niiden tarkoitus. Se on leikkuun kannalta tärkein komponentti. Ratkaiseva on vastaterän etupinta, jonka tulee olla terävä ja säädetty siten, että se ei kosketa lehtiterää. Säätäminen onkin yhtä tärkeää kuin teroitus.

Monilla kentillä erehdytään tekemään backläppäystä ajanpuutteeseen (tai teroituskoneiden puuttumiseen) vedoten. Se ei kuitenkaan ole teroittamista eikä käy kunnolla edes ensiavusta tylsille terille. Siinä ainoastaan kiillotetaan terien pintoja ja ne saattavat päinvastoin pyöristyä terävöitymisen sijaan.

Vastaterien etupinnan teroittamiseen on kuitenkin saatavilla kone, jonka avulla teroitus voidaan tehdä yksikköjä irrottamatta alle minuutissa. Sillä saadaan myös terän kulma säilymään oikeana.

Vastaterän oikea kulma on erittäin tärkeä leikkuutuloksen kannalta. Se vaikuttaa myös sellaisiin asioihin kuin väyläleikkurin ruohonjätteen kasautumiin. Jos terä on oikeassa kulmassa, ruohonjäte leviää hyvin eikä kasoja muodostu niin herkästi.

Oikeilla koneilla lyhyet huoltoajat

Leikkureiden terien teroittaminen on varattava riittävästi aikaa. Jos kuitenkin koneet ovat oikeat, voi viheriöleikkurin terät saada teroitettua alle puolen tunnin ja väyläkoneeseenkin menee vain 45 min. Näihin aikoihin sisältyvät teräyksiköiden irrotus ja asennus takaisin.

Leikkuutulosta tulee tarkastella

Hyvä leikkuutulos on ruohonleikkaamisen tavoite. Kuinka usein sen saavuttamista arvioidaan? Jotta tiedetään, missä tässä asiassa mennään, on tulosta tarkasteltava. Hyvä apuväline tähän on tarkoitusta varten suunniteltu suurennuslasi, joka suurentaa viheriön pinnan näkymään 25-kertaisena. Nähdään miten yksittäiset heinät ovat leikkautuneet ja minkälainen on leikkuupinta.

Huono leikkuutulos aiheuttaa paitsi huonot peliolosuhteet, myös vakavia ongelmia itse kasveille, joiden kasvu häiriytyy ja tautiherkkyys nousee. Suurennuslasi soveltuu hyvin myös heinälajien tunnistamiseen ja tautivaurioiden toteamiseen.

Suurennuslasi mm. leikkuutuloksen tarkasteluun, kuva Bernhardin esitteestä

Hiekkakattaukset tylsyttävät teriä

Hiekkakattaukset ovat välttämättömiä viheriöiden hyvinvoinnille pitkällä tähtäimellä. Ne kuitenkin aiheuttavat leikkureiden terien tylsymistä. Jos kuitenkin käytetään tasalaatuista hiekkaa kevyin kattauksin, päästään hyvään lopputulokseen.

Väärät säädöt voivat olla syy jatkuviin hydrauliikkaöljyvuotoihin

Väärät säädöt ja myös backläppäys aiheuttavat laakereiden kulumisen, jolloin on mahdotonta saada aikaan hyvää lopputulosta. Jos kela on liian lähellä vastaterää ja aiheuttaa kitkaa, tulee hydrauliikkaan liikaa painetta, mikä saattaa johtaa hydrauliikkaletkun halkeamiseen tai irtoamiseen.

Terät koko ajan kunnossa

Terät tulee pitää koko ajan kunnossa. Säännöllinen teroitus, päivittäinen tarkastus ja säätäminen on olennainen osa kentänhoitokokonaisuutta. Kun saadaan hyvä leikkuutulos, ruoho pysyy terveempänä. Näin säästetään vastaavasti kasvinsuojeluaineissa, lannoitteissa ja kastelussa. Säästöä tulee myös koneisiin liittyen, kun ne pysyvät paremmin kunnossa ja mekaanikolla säästyy aikaa muihin tehtäviin.

Jari Koivusalo

Lähde: Paul Wilcoxin luento 5.2.2015, Hyvinkää.

Lumitilanne Sarfvik helmikuu 2015

 Tässä on eteläsuomen lumitilanteesta vähän osviittaa. Tämä viheriö on kyllä kukkulalla eli lunta on  vähän,noin 20 cm,tietty muilla viheriöillä on jopa puoli metriä tai enemmän riippuen ihan paikasta. Viime viikon lämpöjakson aikana viheriöt ehti sulaa melkein kokonaan paliaaksi, niin jäätä löytyy toistaiseksi ainoastaan ongelmapaikoista kuten notkoista ja painaumista.

  

Aurinkoa - vihdoinkin!

Kainuussa on eletty lumisateessa kohta kolmisen viikkoa. Valkoista tavaraa on leijallut, ryöpynnyt, tuprunnut,... taivaalta joka päivä ja kinokset ovat teiden varsilla kohta kainaloon saakka. Lumiurakoitsijat ja hiihtäjät elävät tämän talven parasta aikaa, mutta kotipihojen lumitöiden tekijät alkavat varmasti olla jo kurkkua myöten täynnä lumen kolaamista ja lapiointia. Ja kohta alkanee sitten se katoilta lumien tiputtelu, koska lumikuormat ovat suuria tässä pitäjässä.

Tänään aurinkokin uskalsi näyttäytyä pilviverhon takaa ja tuntui, että toivo keväästä, lämmöstä ja auringonpaisteesta on sittenkin olemassa. Tässä Seppälän päärakennus paistattelee helmikuisen auringon "lämmössä".

Kirjoitti: Pirjo Hotti, ryhmänohjaaja

Ulkoiset kasvutekijät

Menestyminen kenttämestarin työssä on pitkälti kasvien kasvun tajuamista. Osaan ulkoisista kasvutekijöistä voidaan vaikuttaa hoitotoimilla ja osa on sellaisia tekijöitä, jolle ei voi mitään. Silloin täytynee vain todeta tilenne ja tehdä parhaansa kyseisissä olosuhteissa. 

Olkoon esimerkkinä vaikkapa ilmasto ja viheriöt. Kentan suunnittelija voi valita lämpimät ja valoisat paikat viheriöille, Rakentaja/ urakoitsija voi rakentaa hyvillä materiaaleilla laadukkaan viheriön edulliselle paikalle. Mutta, jos sääolot eivät ole suotuisat lämpötilan, kosteuden, tuulisuuden, pakkasen ja valoisuuden osalta, voi kentänhoito joutua tekemään pienen ihmeen, että viheriöllä saadaan heinät kasvamaan. Harsolla voidaan toki suojata pakkasta ja kuivumista sekä tuholaisia vastaan, mutta niin kaikkivoipa kentänhoidon henkilökunta ei ole, että voisi muuttaa pakkasen helteeksi, lumisateen lämpimäksi tihkusateeksi, ahavatuulen lempeäksi pikku tuulenvireeksi ja auringon säteilykulman korkeammalle aamusta. 

Heinät ovat nyt talvilevolla - monivuotiset ainakin ja toivottavasti. Vaikka kenttämestari tarkkailee kentällä jäätilannetta, niin kentänhoito ei pysty muuttamaan talven olosuhteita maan routaantumisen osalta ja lumipeitteen paksuuden ja huokoisuuden kannalta. Myös jääkerroksen muodostumisen ehkäisy on miltei aina lähes mahdotonta talven aikana. Osassa Suomea on tällä hetkellä lunta ja osassa Suomea ei taida olla lunta ollenkaan. Jäätilanne vaihtelee paikkakunnittain ihan yhtä paljon kuin lumitilanne. 

Näiden kahden esimerkin avulla suurin osa varmasti ymmärtää, että kentänhoito tekee parhaansa, mutta joskus osa ulkoisista kasvutekijöistä rajoittaa kasvua edistämisen sijaan. 

Talvigriini...siellä jossain.

Opekin opiskelee

Näin SOME aikakautena myös opettaja joutuu "koulun penkille" eli nyt opiskellaan sosiaalista mediaa ja sen melkein rajattomia mahdollisia. Tällä hetkellä Twitter, Instagaram ja Facebook ovat Suomessa pop.
Maailmalla, ja mikäli haluaa kansainvälisesti somettaa, niin Tumblr.com on se johon kannattaa kirjautua. Tämä palvelu on monipuolinen ja siihen on yhdistetty monta somepalvelua.
Istagram (kuvienjakopalvelu) on tällä hetkellä tulossa yritysten suosikiksi. Sinne saa ladattua kuvia ja katselu onnistuu reaaliajassa.
Pinterest on ilmoitustaulu kuville. Sinne linkitetään kuvia ja täältä löytyy tieto aiheesta kuin aiheesta. Palvelu ymmärtää kääntää myös sanat muilla kielillä, vaikka hakusana olisi suomeksi. Tämä on hyvä tiedonhakukanava.
Twitterissä voi heittää 140 merkin viestejä (twiittejä). Täälä voi seurailla jotakin asiaa tai henkilöä.

SOMEn huono puoli on se, että siihen  voi jäädä koukkuun ja ajankäyttö voi hieman vääristyä eli somessa saa aikaa kulumaan - vaikka yökaudet. Joten kannattaako välillä pitää some -paastoa tai ainakin rajoittaa käyttöä aika ajoin?

Tässä kuvaa SOMEn nykytilanteesta ja uutta valikoimaa tulee tarjolle koko ajan... jossakin vaiheessa voi tulla valinnan vaikeus... :)

Tammikuu kohta paketissa

Tammikuuta on enää pari päivää jäljellä ja lumimyrsky riehuu Kainuussa. Onneksi ei tänään olla online opetuksessa, sillä kaikki nettiyhteydet ovat kyllä kovilla. 

Maaperä- ja kasvualusta-asioita on käsitelty ja käsitellään vielä huomenna. Jotekin jutut aina lipsahtavat kentänhoitoasioihin ja pojat ovat aika hyviä jujuttamaan minut puhumaan vaikkapa ilmastuksesta, opintomatkasta tai muusta jännittävästä aiheesta. No, kyllä me saadaan ne maa-asiat vielä opiskeltua, vaikka tämän aheen opiskelu tuntuu venyvän. 

Hyviä maa-asoihin liittyviä kirjoja ovat "Viheralueiden kasvualsutat" VYL ja vanha kunnon "Maa, viljely ja ympäristö" WSOY jotka ovat hieman raskassoutuisia luettavia, mutta niissä on niin tärkeää tietoa viljelyyn ja maan ominaisuuksiin liittyen. 

Blogin kirjoittamisen ac-luento

Tänään opiskellaan blogin kirjoittamista tänne Bloggeriin.
Tämä opetus menee Adobe Connectiin tallenteena.

Viime kevään kampussoutukilpailun Kainuun ammattiopiston joukkue:

Lisää tekstiä

KAO Seppälä näyttää tänään tältä

Kainuun ammattopiston Seppälän luonnonvara-alan yksikkö on Kainuun vanhin ammatillinen oppilaitos. Vanha voidaan olla, mutta modernisti opetetaan.

Opinnot ovat alkaneet teoriaopinnoilla

Ryhmä LUP15016 - golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto
Opinnot on aloitettu Kainuun ammattiopisto- liikelaitoksen Seppälän luonnonvara-alan yksikössä maanantaina 12.1.2015. Kyseessä oli 3 päivän lähiopetus Kajaanissa.
Seuraavat kaksi viikkoa teoriaopintoja on harjoitettu sekä online luntojen muodossa että Facebookissa. Myös söhköinen oppimisympäristö Moode on ollut ahkerassa käytössä. Näin se homma etenee...

Seppälässä ehdittiin tehdä jo mikroskooppihommia ja tutustua....

muunmuassa lehden erilaisiin ja erivärisiin solukoihin kasviopin tunneilla.